Kansalaisopisto kulttuuritoimijana
Haapajärven kaupunki suunnannäyttäjänä
Jokilatvan opisto on vastannut Haapajärven kaupungin kulttuuripalveluista vuoden 2009 alusta lukien. Tämä oli toiminnallisesti merkittävä hallinnollinen muutos. Suomessa on muutamia muitakin kuntia, joissa on päädytty samaan ratkaisuun. Pohjois-Suomessa mm. Kiiminkijoen opisto Haukiputaalla ja Iin kansalaisopisto vastaavat kuntiensa kulttuuripalveluista.
Tämän tyyppinen hallinnollinen ratkaisu tuntuu luonnolliselta, kun tarkastelee kansalaisopistojen toimintaa hieman syvemmältä. Käytännössä pienten ja hieman suurempienkin kuntien elävä kulttuuritoiminta kanavoituu pitkälti juuri kansalaisopistojen kautta. Kansalaisopistojen toiminnan piiriinhän kuuluvat mm. teatteriopetus sekä taide- ja musiikinopetus ja sitä kautta erilaiset näyttelyt ja konsertit. Tästä näkökulmasta hallinnollinen erillisyys tuntuisikin turhalta.
Kulttuuriohjaaja tapahtumatuottajana
Pelkkä hallinnollinen päätös ei tietenkään itsessään synnytä mitään uutta. Vuoden 2009 lukien onkin määrätietoisesti yhteen sovitettu kulttuuripalveluiden ja Jokilatvan opiston toimintaa. Tästä syksystä alkaen on tultu tilanteeseen, jossa toiminnallisetkin raja-aidat on saatu poistettua.
1.8.2011 lukien työnsä aloitti uusi kulttuuriohjaaja taiteen maisteri ja filosofian maisteri Aira Huovinen, jonka toivotan näin julkisestikin tervetulleeksi tiimiimme. Toimi on aluksi määräaikainen, mutta vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet vakinaiseen täyttöön.
Kulttuuriohjaaja on Jokilatvan opiston työntekijä, joka vastaa Haapajärven kaupungin kulttuuripalveluista sekä Jokilatvan opiston kautta toteutettavien kulttuuritapahtumien tuottamisesta ja tiedottamisesta.
Kulttuuri pienten kuntienvoimavarana
Taloudellisen laman ja siitä seuranneen kuntatalouden vaikeuksien vuoksi koko sivistystoimi on joutunut supistusten kohteeksi. Niukkuutta jaettaessa vaanii helposti se vaara, että koulutusta ja kulttuuria pidetään kulueränä. Modernit kasvuteoriat kuitenkin korostavat kulttuurin kytkeytyvän monisäikeisesti kehitykseen - myös taloudellisen kilpailukyvyn paranemiseen. Koulutus ja kulttuuri eivät siis olekaan kulueriä, vaan merkittäviä tuotannontekijöitä.
Kansalaisopiston ja kulttuuripalveluiden vuotuinen budjetti on vain noin 1% kunnan kokonaisbudjetista. Tästä näkökulmasta uskallan sanoa, että sadasosalla saadaan paljon enemmän vaikuttavuutta kuin sen matemaattinen osuus antaisi olettaa. Erityisesti pienissä kunnissa kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut pitäisi ymmärtää nähdä enemmän voimavarana ja kilpailutekijänä kuin kulueränä. Laadukkaat ja monipuoliset kansalaisopisto- ja kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Parhaimmillaan ne lisäävät intoa arjen virtaan opistomme sloganin mukaisesti.
Lukuvuoden 2017-2018 kynnyksellä
Kansalaisopistolla on vastuullinen tehtävä tarjota tasa-arvoisia toimintamahdollisuuksia ja palveluja yhteiskunnassa, jonka eriarvoistumiskehitys näyttää väistämättömältä. Opiston rooli on keskeinen sivistyksellisen tasa-arvon puolestapuhujana ja tosiasiallisena toteuttajana.
Koko Jokilatvan opiston puolesta toivotan kaikki uudet ja vanhat opiskelijat tervetulleiksi aloittamaan lukuvuotta 2017-2018. Toivon, että mahdollisimman moni voisi löytää itseä kiinnostavia kursseja, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia opistomme tarjonnasta. Tämän tavoitteen puolesta olemme tehneet koko kevään ja kesän ajan töitä.
Kim Oja, rehtori